sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan

Mulla on ollu ystäviä elämäni aikana moniakin. Jotkut ystävyyssuhteet ovat hiipuneet kokonaan, jotkut ovat muuttuneet enemmänkin tutuiksi, joihinki ei ole päivittäin yhteyksissä mutta kun pitkästä aikaa näkee, tuntuu kuin ois vasta eilen nähnyt. 

Kun on muuttanut elämänsä aikana monia kertoja, on ihmissuhteet olleet koetuksella. 
Yksi lapsuudenystävä on jäänyt ja olen siitä enemmän ku onnellinen. En tarvitse isoa laumaa samoja ystäviä/kavereita mitä oli sillo mukulana. Parhaimmat tulevat jäädäkseen, tavalla tai toisella.


Yläaste ajoilta on hiipunut suhteet, mutta se ei meinaa sitä ettenkö ajattelisi heitä. Ei olla yhteyksissä paljoakaan, välillä kuulumisia kysellään jne. Mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö haluaisi heitä nähdä ja viettää aikaa heidän kanssaan. Mutta ystävyys ei ole enään samanlaista kuin silloin. Enkä tarkoita teinimenomeininkiä, vaan sitä, että olisi ajantasalla toisen elämästä ja työstäisi muutenkin ystävyyttä.



Ammatteja kun on opiskellut jo 3, on ollut luokkalaisiakin paljon. Artesaani opinnoilta jäi pari ihmistä, keiden kanssa on yhteyksissä aina välillä. Lähihoitaja opinnoilta myöskin pari ihmistä. Kokki opinnoilta löytyi ihmisiä, ketkä on muuttanut elämää lisää.


Mutta se mikä tekee minulle ystävän, ei ole se aika määrä mitä on tuntenut. Vaan ne kokemukset, juttu tuokiot, tutustuminen syvemmin mistä kasvaa sitä jotain. Ja oikestaan, vaikka kui paljon viettäisit ihmisen kanssa aikaa ja juttelisit hirmusesti, eise ystävyys siitä kehkeydy. Se on paljon enemmän.


Tässä parin päivän sisään sain kuulla yhdeltä tärkeältä ihmiseltä, että alunperin hän oli sitä mieltä minusta, ettei tule koskaan olemaan tekemisissä minun kanssani. Hän oli sitä mieltä, että olemme aivan liian erillaisia ja olen melkose kovaääninen mikä voip ärsyttääkin. 
En ollut oikeastaan yllättynyt, ajattelin nimittäin samaa, että myö ollaan kyllä erillaisia. 
Mutta pienessä mielessäni haaveilin siitä, että viettäisimme aikaa yhdessä ja ystävystyisimme. Hänen elämänasenteensa, puhetyylinsä ja eleensä on motivoivaa ja hauskaakin katseltavaa.

Ja kuinka ollakkaan, läheisempää ystävää mulla ei voi olla. Myö ei ollakkaan niin erillaisia, mitä ensin kuvitteli. Meillä on juttuja mitkä yhdistää ja juttuja myöskin mitkä on ku yö ja päivä. Ei pidä ajatella, että pitäisi olla samankaltainen, kun toinen, jotta voisi olla ystäviä.

Jotta ystävyys lujittuisi, juttu tuokiot ja pitkätkin keskustelut ovat enemmän ku suotavia.
Ja näillä mä itse meinaan rakentavia keskusteluja. Ei pidä olla toisen kanssa samaa mieltä, jos ei tosissaan sitä mieltä ole! Poikki puoleisen sanan saa sanoa ja toisenkin on se ymmärrettävä, ettei voi olla samaa mieltä kaikesta. Saatan itsekin mennä välillä hämilleni, jos en saa jutulleni kannatusta, mutten silti tuomitse tai syyllistä toista asiasta. 

Juttu tuokioiden paras puoli on mun mielestä se, että oppii toisesta jotain. Esim. me ollaan tunnettu Niilon kanssa 2vuotta ennen seurustelua ja tänä vuonna tuloo jo 5 vuotta elokuussa että ollaan seurusteltu, eli 7 vuotta kaiken kaikkiaan. Ja silti, mä opin Niilolta ja Niilosta uusia juttuja. Mä en esim. varmasti kaikkea Niilon lapsuus juttuja tiiä eikä varmasti hänkään minun.


Ja asiasta eteenpäin tulee mieleen se, että toiselle pystyy sanomaan asioista suoraan.  Jos on huolestunut toisen jaksamisesta työssä, suhteessa, raskaudessa, opiskelussa mitä vain, niin pystyy sen ilmaisemaan. Esim. ''olen huolissani sinusta...'' on parempi kuulla kuin ''minun mielestäni...''. Jos olet jotain mieltä toisen asiasta, kannattaa miettiä pari kertaa alkaako tuputtamaan omaa mielipidettään syyllistävään ja tuomitsevaan sävyyn. Todellakaan en sano sitä, ettenkö itse olisi tähän asiaan syyllistynyt, mutta yritän aina muistaa olla olematta sellainen.

Toiselle täytyy pystyä sanomaan asioista suoraan, mutta se ei meinaa sitä, että toinen olisi kuin mikäki roskapönttö. Minäkin sanon, että mulle täytyy sanoo suoraan jos joku asia mättää, mutta oletan myös, että toinen ajattelee mitä sanoo. Itsekin sanon välillä kärkkäästi asioista, mutta pahoittelen myös sanomis tyyliäni jälkikäteen. Yritän kohdella muita siten, miten itse haluaisin tulla kohdelluksi. Mutta jostain syystä joidenkin kohdalla huonot jutut jäävät enemmän pinnalle kun hyvät. Minun silmissä kiinnostus lopahtaa ku lehmän häntä, jos yrittää saada minut kuulolle sanomalla ''turpa kiinni, minä puhun nyt''. Teininä olin itse sellainen, kun yritin saada huomiota, huusin juurikin ''turvat kiinni'' ja oliko mitä hyötyä häh? No ei. Sillo katottii enemmänki kieroon ja huvittuneet katseetkin pistelivät ikävästi.

Olen pohjimmiltani vähän erakkoluontoinen. Viihdyn iteksiäni, mutta kaipaan kyllä ystävienkin seuraa. Muistan, kun olin joskus se, ketä pyydettiin aina johonkin. Tuudittauduin siihen ja huomasinkin sitten, ettei  minua pyydettykkään enää niin usein johonkin. Kun asiasta kysyin vastaukseski tuli: '' luultiin ettei sua kiinnosta, kun susta ei oo kuulunu oikee mitää''. Tödöön, kalikka kalahti omaan nilkkaan sitten. Itse en kysynyt muilta nähdäänkö, mikä ilmaisee sen, että hei minäkin kysyn eikä vaan muut. Nykyään tiedostan sen, enkä odota pyyntöjä ja kysymyksiä. Kysyn jos haluan nähdä ja jos minulta kysytään haluanko nähdä, niin joko vastaan joo tai et joku muu päivä (riippue onko erakko päivä vai ei). 



Tahdon olla ihmisen kanssa, keiden seurassa mulla on hyvä olla. Jos on eriäviä mielipiteitä, ne täytyy keskustella rakentavasti läpi. Mulla tulee herkästi paha mieli, jos tulee riitoja. 
Tahdon olla ystävien tukena ja turvana, mutta välillä minäkin tarvitsen tukea ja turvaa. En ole mikään Jumala, joka pystyy kaiken pahan poistamaan, enkä oleta että joku muu olisi. Tahdon olla ystävä sellaisten ihmisen kanssa, ketkä haluavat samaa. Ketkä työstävät minun kanssa yhdessä sitä. En pyydä toiselta mitään, mitä en itse antaisi.




Jos pidät minusta 
lupaat poimia minulle 
kiakki tuikkivat tähdet tummalta taivaankannelta.
Jos pidät minusta oikein paljon
lupaat noutaa minulle 
hopeisen kuun taivaalta.
Mutta jos rakastat minua
et tee turhia lupauksia.
-Nyyti