keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Ja niin se vuosi vaihtui

Vuoden vaihto suunnitelmat muuttuivat moneeeeeen kertaan. Ois pitänä lähtä Jyväskylään, mutta olin 22:30 asti töissä ni en ois voina lähtä, Niilo meinas mennä, muttei mennykkää. Mä meinasin lähtä Savonlinnaan, mut sekin sit män kasaan, joku muu kerta sitten. Lopulta se meni niin, että hain Niilon kotoo, käytii kattoo raketit A:n ja S:n kanssa, vein Nipatin kotio ja lähin M, A, T :n luokse. Mul oli haaveena baariinkin meno, mutta eipä siitäkään tullu mitään.
Eilinen laitto vaan kyrsimään vaikka oli kiva kolmikkoa nähä. Vaikea selkosta joo, mut jotkut asiat on vaan vaikea ees ite ymmärtää. Emmä tiä, odotin jotain aivan muuta.

Mutta miten mun vuosi on mennyt? 











Mulla oli viel alkuvuodesta lähihoitajan opintoja jäljellä, olin sairaalas harjottelus.
Sain opinnäytetyöstä K3 mikä oli täysin yllätys, nii ja kävin siel Helsingis haastattelee lääkäriä. Ja valmistuinkin sitten!

Alotettiin Niilon kanssa se kisa, kummalta lähtee senttei kesään mennessä se tietty määrä. Hävisin, mutta perkale ku mä olin ylpeä itestäni. Kesältä tähän päivään on tullut 2cm takasin ja pari kiloa. Nekin pitää nitistää veke, jotta mahun varmasti juhlamekkoon toukokuussa, kun on ystäväpariskunnan häät. Taas on vittuperkele mieli kropan suhteen, mutten sentään ole samois mitois mitä viime tammikuussa.

Pisin reissu oli Lapinreissu kaveriporukalla. Oli aivan mahtavaa, vaikkei kaikkea ehittykkään tekemään mitä haluttiin. Mutta aina uudestaahan sinne voi lähtä.

Kesä meni porukoilla hommissa ja käytiin Jonetan kans Rakuuna-rockissa. Hiano reissu sekin!

Mulla loppui työt missä olin ollu extraajana, koska mulla ei ollu kokin papereita tms. Päätin sitten lähtä vielä kerran koulunpenkille opiskelemaan kokiksi. Pohdin kyllä sitä asiaa jonkun aikaa, mutta hyvän päätöksen tein. Luokkalaiset on aivan mahtavia ja meillä on ollut hauskoja iltoja. Joihinkin olen tutustunut enemmänkin ja toivonkin, että pysyviksi jäävät.

Oikeastaan, kun tutustuin luokkalaisiin, huomasin uusia asioita itsessäni. Vaikea selittää, mutta tiedän ja tunnen jotain uutta. En tiedä tuoko se hyvää vai huonoa tullessaan, tasapainoilu on huteraa. Mutta päivä kerrallaan, vaikka välil tuntuu, ettei  jaksa pysyä pystyssä. 

On kyllä tullut käytyä pohjallakin. Ihmissuhteet olleet mutkikkaita ja lähes päättyneet. Mutta kun uskoo ja tahtoo, molemmin puolin, asioita voi korjata.

Koen olevani jollain tapaa vähän hukassa. En tiedä tarkasti mitä tietyt ihmiset ajattelevat minusta tai väleistämme. Se on raastavaa, koska itse yritän kertoa tunteeni ja saada jonkinlaista vastakaikua, oli se sitten hyvää tai huonoa.

Paljon olisi kerrottavaa, mutta kaikki asiat eivät kestä päivänvaloa.

Mutta, vaikka loppusilaus olikin melko masentavaa ja pohtivaa, tästä vuodesta ei tiedä mitä se tuo tullessaan. Jotenka toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Kohti vuotta 2014!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti