maanantai 30. syyskuuta 2013

Vkl ja kuulumis pohdintoja.

Helou ö gen. Guut inglish eiks je. 

Mut jo, asiaan. Viime viikko män siis ollessa kipeenä, olen tosin vielkii vähä räkäne, mut onneks ei oo pahemmi kuumetta. Mänin lauantaina Joneta luo tavaroide laitto avuks, ku äitee oli auttamas muutos, mut ite en päässy. Alkuhan oli vallan lupaava, mänin bussilla ja ku ilmotin olevani Savitaipaleel ni Jonetta soittaa olevasa vielki Savonlinnas! Sanoinki sille, et oliki pie kutina persees et jotai käypi. No ei siinä, lpr ku pääsin ni kiertelin kaartelin kauppoi ja matkaan läks yks kauluspiata ja toppi. Wipii! :--)

Mutta eihän tää meno loppunu sentään vain tavaroiden laittoon. Saatii paikat siistiks ja kuningas ideana lähettii sit ajelemaan ja mietittii mihkäs baarii mäntäs käymää. Lopputulos oli se, et päädyttii Imatralle moikkaa jotai Joneta tuttua. Ja sit tutul oli kaveri mukana. Siinähä se ilta sitte meniki heidä kans ja pari kohteliaisuuttaki kuulin! (tai miten sen ny ottaa) Heidän suustaan kuultua siis:

1. Näytän vanhemmalta ku Jonetta (Jonetta miua oikeesti 2vuot vanhempi),
 2. Osaan vittuilla (ja tämähän on varsinainen ihme suoraan sanottuna, yleensä häviin esim. Niilolle iha 6-0, mut kyykytin sitä toista jätkää, hähä!) 
3. Näytän 25vuotiaalta. 

Mitä iihmettä sanon mä! Mutta, kaipa sekin katsojan silmissä. :---D

Semmoi pintaraapasu haskimmast jutust. Livenä jos selittäs, ois viel parempi. Buhihi.
Eipä täs ny oikee muuta jännää oo niinkää ollu. Tää päivä koulus meni tunnil istues elintarvikelakia käyden. Oli kiintoisaa, ku opettaja osas hommasa. Huomine ja ylihuomine menee mul tehden tehtäviä, ku ei tarvii mennä erityisruokavalio tunneille. (kävin lh-koulus ne) Mutta huomenna meinasin kyl tehdä muutakin! Mänen vielä keran kiertää kauppoi ja ehtimää itelleni takkia. En ehkä niinkää talvi, koska paukkupakkasille mulle on jo takki. Mut lämpöne toki. Mutta pointtina tähä on se, et sen pitää olla muun värine ku musta. Koska ny ku oon alkanu käyttää mustia housui, näytän mustiin pukeutuneena siltä, et menisin hautajaisii... Ni haluisin armeijan vihree taki! Tai ylipäänsä vihertävä.



H&M:stä löyty lupaava yksilö. Siin o irrotettava vuoriki! Mutta jätin asian muhimaa huomisee asti... Niiloki räpätti, et miks katon ja sovitan ja haluan jotai mut sit en osta sitä. Mut huomen sit! Ehkä...

Sit mietin kenkiä........... Mul ei oo oikeestaa ku ballerinat ja yhet saapikkaat. Sit löysin tämmöset:


Emmä tiijä, oisha noi iha kivat. Mut osaanko sit käyttää? Mrh Märh....Näyttää vaa nii hito isoilta! Mut pitää olla tilaa jos haluaa laittaa pohjalliset sinne ja ne vie kuiteki tilaa... No, katsotaan taas huomenna. Takin mä kuiteki haluan! Jäädyn ku ei oo semmost takkia mikä sopis hyvi tähä vuode aikaa. Ei oo enää lämmi mut ei oo pakkastakaa. Ja talvitakkia en tasan laita ennenku o pakkasta! Sit paleltaa ku ne kelit tuleeki...

Rasittavaa ku aattelen, että tarviin just jotkuu lämpöset kengät ja takin. Mut sit en kehtais ostaa? Joteki mietin, et ne rahat vois mennä johoki muuhuki. Seuraava kysymys onki, et mihin muka? Oikeestaa mun rahat menee vuokraan, laskuihi (joita ei kyl tule joka kuukaus), ruokaan (koulus ja kotiin). Poikkeuksia oli viime viikol ku laitoin tilausta Partylitelle. Mut onneks sieltä tulee palkkioit vähä ni ei tunnu nii pahalle! Mut muute mul ei niinkää mee mihkää. Sitte jos on menoo johoki päi maailmaa. Tuleval vkl ollaa menos kavereitte tupareihi ni siel sit mänöö taas. Mut ei mul säännöllisesti mee mihinkää muute? Oikeestaa voisin ajatella tän niin, et ku ostan takin ja kengät joita tuleekin käytettyä enemmä ku jonku viikolopu, ni mä voin säästää muist hömpötyksistä. Paitsi yks hömpötys pitää säilyttää täl viikol, täytyy hommata tuparilahjat! Mut se ny ei oo säännöllinen meno : D

Hm.. Täähän kuulostaa suunnitelmalta.. Katsotaan mitä unia näen ja mikä fiilinki aamulla ja ylipäänsä mikä meno huomenna!

ps. Hiukset muuntuivat hituse tummempaan punaiseen :--)



keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Ja taas lähtee ja sit se tyssääki.

Wipei! Maanantaina alkoi siis ravitsemusalan koulutus :) Aamu oli iha yhtä härdelliä, meinasin myöhästyä koulusta, sit piti ettiä kokinvaatteet jajjajaa.... No, luokkaan mentiin (myöhäs) no ei haitannu... Vähä aikaa teoriaa ja 2viiko paperit iskettii nenä etee. Hyppäsin siis parin muun kans semmosee ryhmää joka o alottanu 2vk sitte. Sit mentiiki jo teke ruokaa! Kauhea paniikki pääl ku ei oltu neuvottu et missä on mitäkin ja muutenkaa ei tehty järkevää suunnitelmaa ryhmän kans kuka tekee ja mitä ja missä ja TÄH?! Selvisin siitä päivästä vaik stressimaha otti vallan jo edeltävänä päivänä ja kesti koko maanantain plus tiistain. Iha kamalaa... Onneks tiistai sujui paaaaljon paremmin! Ja käytii opettajan kans vähä mun opiskelu suunnitelmaa lävite ja kyllähä se järkytys oli kun kuulin et 6kk hommia ja sit 1vk lomaa ja samal kaaval koko homma... Mutta, minkäs teet. Onneks ei oo 7pv/vk hommia.
Päivän päätteeks käytiiki keilaamas. Täl kertaa en reväyttäny reisiäni toisin ku viime kerral..

No mutta heeeei mikäs tän hienon alun rysäytti alas? No mää sitten tulin kipeeks. Tiistaina oli jo tuntemusta kurkus ja ääntä ei kunnol lähteny ja nenä hiuka tukos. Illalla sitten olikin jo kuumetta ja toooooosi tukossa oleva nenä. Ei yhtää kivaa, ku 2pv koulus ja sit heti kipeeks. Kyl hävettää... Mut minkäs teet. :C Ja Niiloki tuli kipeeks! Ikinä ei olla oltu samaan aikaan potilaina kotona. Tämä päivä pyhitettii sit sohval oloon ja Rillit huurus sarjan kahtomiseen. Ja tehtiin kauhia synti: tilattii ruoka kotii. Kumpikaa ei kyenny tekee mitään sen etee et tekis ite ruokaa. Välissä sit vähä päikkäreit ku oli nii kauhee olo ja keskittymiskyky ei ollu mitää huippuluokkaa... Ei oo kivaa. :(

Toivottavasti tää ei pitkity yli viikonlopun. Maanantaina aijon mennä entistä ehompana kouluun! Semmosia terveisiä. *niisk*

perjantai 20. syyskuuta 2013

Se joka ilmoja pidättelee...

Nytpä kirjotellaanki semmosesta aiheesta, mistä en keskustele Niilon kans. Luonnollista asiaa, jota jokainen tekee, ellei ole Muumi. Aivan normaalia. Mutta miksi se on mulle shhh.. asia?

Ja miksi kirjotan siitä blogissani? No perkale tämä on minun blogi ja saan kirjoittaa mitä haluan! Samalla tavalla naamatustenki puhuisin asioista. Hm, hölömöt. Ollut vain pieni muuri tän asia suhteen muuten, mut pitäähän sekin purkaa joskus.

Asia lähti tänä päivänä ehkä siitä, kun hain salmonella näytepurkin terveyskeskuksesta sitä kulutusta varten.
Siitä tulikin Niilolle lausahdus ''kakkaa purkkiin'' hm, hauska juttu millä tavalla sen sanookin.
Mutta totaalinen repeäminen tuli siinä vaiheessa,kun katottiin Rillit huurussa sarjaa ja jossain välis oisin halunnu mennä vessaan tai edes ulos. Meillä on pieni salakieli asioista, ja tässä asiassa juttu on saanu alkunsa meiä kesän alun Lapin reissulta, kun herätin Joonan yskimään pienellä päästölläni. *REPS** No, lähdin sohvalta, mut käännyin takasin ja olin niin vaikeena, kun olla ja voi. Niilo jo kysyi pitääkö häne lähtee ajelulle. Alkoi molempia jo hihityttää ja kauhea naurun purkaus revähti, kun heittäydyn lattialle ja *pruut*. Ei hyvä päivä, kun ei oo tullu naurettua niin paljon vähään aikaan! Niilokaa ei oo aikoihi nauranu niin ulvoen. 
Naurattaa kun edes ajattelee koko asiaa. : D 

No, asia selkis, no problemo. Niilo jopa tokas että pitääkö hankkia talo missä on 2kerroksessa vessa. Mun vastaus :''se olisi unelma''. Ja taas naurua. Ei helvattu, mite tämmöne asia voi olla mulle jotenki vaikea?! : D Kyllähän jokaine tietää tälläse sanonnan:'' Kyllä naisetki kattoo pornoo ja käy paskalla'' ja ''Joka ilmoja piättelee, salaa jotain muutakin''. Ehkä olen vähän viallinen. Mutta varsinainen vitsi tästä on syntynyt minulle ja Niilolle. 

Tää on jotenki naurettavaa, ja varmasti moni ny ajattelee:'' voe helvetti kuka haluaa tietää tällästä asiaa?'' Ensinnäki, tää oli erittäin hauska juttu, ja olisi enemmänkin jos kuulisitte sen naamatusten. Mitää video postausta en kyl ala väsää, koska puhun niin turkasen nopeasti, ettei kukaan sais selvää mistään. :  D

Mut joo, toivottavasti saitte hyvät naurut!


torstai 19. syyskuuta 2013

Mää kävin ikeas! Taas...

Jou hei, iha oon unohtana kertoa ikea reissusta! Täs postauksen lopussa mainitsinkin asiasta: Täällä näin.

Matka meni nopeasti ja onneksi oli varattu iso bussi pienen bussin tilalle! Oli kuulemma kuski ollut ennenkin naiste kans ikeas, niin osasi varautua... : D

Mulla oli ihan ostoslistakin mitä piti hommata. Tällästä sit löytyki:


















Ilmotin vaan Niilolle, että miä tahon uuen tietokone pöyän! Mua ketutti, kun entistä ei saanu kun tietyn laisesti sisustukseen, mut nyt kun uuen pöydän liitti expedit hyllyyn, sen saa oikeastaa mihin vaan! Ja pitihä sitä sit hommata papereille oma teline, mut lehtikotelot meniki sit Niilon erälehdille... No! Pikkulaatikot täyttyivät pienestä työpöytä tavarasta ja isot val.punaset menivät vaatehuoneeseen. Tulipahan sinnekkin enemmän tilantuntua... Ja musta tynnyri mukamas tulee olemaan pyykkikoppana, mut haaveilin siitä iha jotai muuta.. 

Mutta, olen kuitenkin tyytyväinen! Samalla vaihdoin sisustuksenjärjestystä. Kämppä taas pienen räjähdyksen jäljiltä niin kuvaa sit myöhemmin. 

Ikeas kohtasin haave tuolini ja haave senkin kans!








Jonakin päivänä miä noi saan.......





Shoppa shoppa!

Tänään mulle tuli tunne, että piti päästä törsäämään. Kuulostaa pahalta, mutta empä mä sitten oikee osannu, taaskaan. Mun piti hommata uusii meikkisiveltimiä, onneks muistinkin ne ostaa. Ostin samalla uuen naamapuhistus aineenki. Nii ja se ripsiväri! Mulla oli s-ryhmään lahjakortti, niin nyt tuli sekin sitte käytettyä. :) 

Vaikka oon käynyt vaatetusartesaani koulun ja vaatteist tiijänki jottain jne. olen iha avuton uusie trendie ja muotijuttujen kanssa... Seuraan eri blogien, muitte nettisivuje ja lehtie kautta muotia. Mä pidän siitä ja ihailen ihmsiten pukeutumis tyylejä. Vaan miksen minä osaa itte pukeutua?! Tähän ikään mennes olen käynyt läpi eri kausia. Ylä-asteella oli pienen hetken manga kausi (voi luoja, olin säälittävä silloin, tienny siitäkää mitää) , sitten oli piiiitkän aikaa rockpunkgootti kausi. Voisin joskus penkoa muistitikut ja cd:t lävite ja näyttää mun eri tyylit. :--D
Sitten oli semmonen boring kausi. Pitkähihaisena toimi vain ja ainoastaan hupparit. Neuleita tai pitkähihaisia trikoopaitoja en omistanut. Olin suorastaan seinäkukkanen. Pikkuhiljaa ostin sitten erilaisia vaatteita ja korujakin (en ole aina tykännyt käyttää mitään helyjä). 

No, nyt ollaan sit siinä pisteessä, että joo näytän mielestäni paremmalta ku muutama vuos sitte. Ja joo, voi olla että näytän samalta kuin moni muukin. Mutta se, että oon naisellisempi ja tykkään laittautua, jotenkin edes... Mulla on haaveita eri vaatteista, mutta empä ole sitten ostanu, koska päättelen ettei ne mulle sovi. MUTTA ostimpa tänään löysähkön neuleen vasten omia aatoksiani. Olen siis ajatellut että löysis vaatteis näytän vaa norsulta. Käyttäähän moni muuki mun kokonen ihminen löysiä vaatteita, mutteivat näytä norsuilta. Hmm? 





Tykästyin tähän neuleeseen! Ja uskalsin ostaa sen :---) Tämä siis H&M:stä.
Tän kaveriks ostin glitteristä kaulakorun.



Hm hm, ehkä mä uskaltaudun ostamaan jonkiimoise collegepaidan. Tai sit en. 
Jakunki mää tahtoisin, mutta ei.. En saa aikaseksi. Alan vaa miettimää käytänkö tätä ees paljoo ja missä mää käytän jajajajaaja.... HMP! Vaikeaa tämä vaatteiden osto.
Täytyy alkaa pohtimaan tätä asiaa enemmänkin...

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Innostusta ja pohdinta avautumista

Mut otettiin keittiö puolen koulutukseen! JEIJ!

Ja selitystä sitten kehiin. Hain työkkärin kautta keittiö puolelle koulutukseen. (ajattelin suurtaulouskeittiö hommia jne). Laitoin hakemuksen n. 2 viikkoo sitten ja eilen sovin haastattelun tälle päivälle. Ja tänään se olikin ja haastatteliakin sanoi, ettei tässä ole mitään epäselvää, ilmoitan *en-nyt-muista-kenelle*, että otan sut tähän. 

Hän oli sitä mieltä et näytän enemmän sali ihmiseltä (tarjoilia) kuin keittiö (kokki). Hih, olihan se imartelevaa oikeastaan. Sitten me juteltii kaikkee muutakin kun asiaan kuuluvaa. Hän näytti missä artesaanit nykyään ovat, koska Taitolaa ei enää ole heidä käytös. Oli siis puhe aiemmin mun aikasemmasta artesanai koulutuksesta. :) Aivan mahtava juttu kaveri! Ja samainen ihminen antoi mulle stipendin, kun olin siel artesaani koulus viel. Ei tainnu enää muistaa. Ainaki mun muistaakseni hän oli se.... : D Mutta siis....:



VOIKO OLLA INNOSTUNEEMPI?!

Mun päivät on menny niiiiiiin hitaasti. Ei oo ollu niinkään tarkoitusta herätä aikaisin aamulla. Ei ole ollu kiire mihinkään, jotenka miksi nousisinkaan aikaisin? Mun ajan käyttö on koostunut enemmänki koneel olosta, siivoiluista, järjestyksen vaihosta. Eli melkee kotirouvana olosta.. Oonha mä kaupungillaki käyny ja porukoilki olin. Mut en mä oikee oo saanu itteeni niskastakaan kiinni ton liikkumise suhteen. No, sekin hoituu kun alan menee fillaril kouluu! (onko se mulle koulu?) 

Ah, jotenki nyt tuntuu siltä, että pääsen tavotteissa eteenpäin. Mä saan keittiö ihmiste koulutuksen. Wuhuu! Monesti oon miettiny, että miksi ihmees mä laitoin ekana hakuna sen lähihoitaja homman kun oisin laittana keittiö? Mutta, jossittelut ei auta ja tehtyä ei saa tekemättömäks. Ja mikään koulutushan ei mene hukkaan.

Must tuntuu paremmalta, kivemmalta, innostuneemmalta, kiinnostuneemmalta (ompas malta päätteitä.....) kuin silloin, kun pääsin lähihoitaja koulutukseen. Johtuu varmaan siitä, koska tiedän millaista keittiö/tarjoilu hommat on, edes jotenkin. Sitä hommaa kun on jo tehnyt edes vähän, on jo enemmä tietoo, ku lähihoitajan hommista aikoinaa, kun ei tienny sen työn teosta mitään. 

Ja uskallan jopa sanoa, että mua pelottaa ajatus lähihoitajan hommista nykyään. Pelotti oikeastaan jo koulussa. Sun käsissä on melkeempä toisen ihmisen henki ja terveys jjajaja...
Jos sä hoidat häntä väärin, siitä voi tulla vakavat seuraukset. Tai oikeastaan tuleekin jos väärin hoitaa. Ruokamaailmas täytyy varoa, ettei anna allergisiareaktioita aiheuttavia ruokia sellaselle kelle niitä reaktioit tulee. Muuten ei ole hengenvaaraa. Ainakin näin nopeasti ajateltuna.. Moni saattaa ajatella, et miks helvetis kävin ees lähihoitaja hommat loppuun ja miksi sinne menin kerta ajattelen noin. No, eka puolustus: olen nainen saan vaihtaa mielipidettäni. Toinen: asiat muuttuvat jollain tapaa ja ajatukset asioista. Mä halusin ensihoitajaks, mutta en sinne päässyt, kiinnostus meni. Mut sitten tajusin miten vaativaa hommaa se on. Ei must ehkä oliskaan siihen. Se, että sun käsissäs on oikeasti toisen henki, on pelottava ajatus. Mä en pelkää verta, neuloja, yrjöjä, isoja haavoja, paskaa/kusta. Mä pelkään tekeväni virheen. Mutta sanontahan on, että virheistä oppii. Mutten halua oppia sitä sillä tavalla, että joltain lähtee sen takia henki. En tiedä ymmärtääkö kukaan mun sanomisia/ajatuksia, mutta mä itse tiedän  mitä ajattelen ja se riittää.

Lähihoitaja koulu pisti ajattelemaan asioita. Tunnistin jopa uusia juttuja itessäni. Mä kykenen hoitamaan ihmisiä, kun mulla on paljon tietoa ja joku muu tukena. Eli itsenäiset päätökset ei ole sen puoleen mun paraspuoli. Sen Niiloki on huomannu, kun äiteeltä kysyn useasti mielipiteitä. Oon kyl koittana irrottautua siitä tavasta... Sanoin haastattelussakin siitä, että uskallusta ei ole tarpeeksi asioihin ja kyselen kauheasti vaikka mua on jo neuvottu. Mutta hän sanoi, ettei se ole huono asia. Kysyä pitää aina jos tuntuu siltä. Mut kyl sitä tuntee ittesä idiootiks....

Mun pitää nähtävästi kokea ne virheet, vaikka pelkään niitä. Mutta en haluaisi mitenkään pahoittaa kenenkään mieltä. ÄRH miten vaikeaa on tämä.
No, tiedämpä ainakin yhden tavoitteen tälle uudelle koulutukselle:


OPI TEKEMÄÄN PÄÄTÖKSET ITSE, VAIKKA SE PELOTTAAKIN.
Ihmisiä tässä kuitenkin ollaan, virheitä tekee kaikki...








perjantai 13. syyskuuta 2013

Pääkopan menomeiningit

Tidints. On kyllä aika mennyt nopiaan, vaik välil on tuntunu ettei se liiku mihkään...
Tän alkuviikon olin porukoilla apuna perunan nostos. Olin vähän kipeä, oli lämpöö/kuumetta 37,5-38, mutta muita oireita kun ei ollu, niin eipä se työntekoa estänyt. Oli oikeestaa kiva ku oli jottai tekemistä, kuin että oisin olna vaa kotona.. Tehtii äiteekaa korujaki, tai minä yritin. Omat hermot tai edes kärsivällisyys ei riittäny kovin pitkälle :D ei oo mun juttu....

Nno, tässäpä sit muuten kotona, tänää kävin kyl pitää partylite kutsut. Oli kyl kiva asiakasporukka ja emäntä :) ja emännän tekemä omenakakku... OMNOMNOM!

Mutta täähän mun o pakko saada purettua! Tänään Lidlissä jonossa.... Voi perkale iha alkaa punasta näkyä ku muistelee koko mummelia. Siellä oli 3kassaa käytössä ja oli pitkät jonot. Huomasin et yks mummeli vaihto jonoa vähä väliä, jossai vaihees se oli munki takana ja tuuppi kärrillään. Sitten se taas vaihto jonoa... No, sit se tuli takas siihe mun taakse, vaikka siinä oli jo muita jonossa. Hän vaan sanoi, että hänen paikkansa oli tässä. (HUOM: oli) Toinenki asiakas oli sitä mieltä että, ei kyllä ole. Jos poistuu niin paikkansa menettää. No joha se mummeli alko mämisemää että hän ei enää jaksa jonottaa ja kyllä vanhuksie pitää päästä ensin. Minäkin hennasin sanoa, että kyllä muutkin joutuu jonottamaan. Meinas mummeli mennä minusta ohite kärryllään mutta herQ perseelläni sivuutin sen. Kyllähä se sit minun taakse jäi ja ohitti ne muut sitten. Meinasin parit ärräpäät kyllä sanoa siihen, mutta omapa on häpeänsä. Iha ääneen asiasta sanottu ja ei perkale tajua. 

Kysymys siis kuuluu: Täytyyköä vanhempaa ikäkastia muka kunnioittaa tms. joka tilanteessa? Minä sanon että EI! Hitto vie, jos jaksaa lähtä kauppaa niin saa jaksaa myös jonottaa. Se on niin perseestä, että aina on sama virsi: vanhuksie pitää päästä ensin, he ovat jo niin vanhoja... Ihmisiä nekin on ja ei tasan ole minua parempia vaikka olisivat 10kertaa vanhempia. Iha samal viival ollaan: varsinkin kassajonossa! 

Ymmärrän toki että fysiikka ja psyyke jne rapistuu iän myötä ja tulee hankaluuksia jne. Mutta ei hitto semmoseen tartte vedota niin yksinkertaises asias ku kassajono.........
Ja elkää luulko että mitenkää inhoon/vihaan ikäihmisiä, hauskaa juttuseuraa ne on. (tietysti ihmisestä riippuen) 

Ärärärärärärä mite voi olla ärsyttävää...

No, kivaa ny on se, että huomenna meen anopinkaa ikeaan! Lähetää jollai sihteeri porukal sinne ja matkakulut 15e. Eli ei juuri mitään. On kyl jo ostoslista valmiina.... :D
Postausta sitten siitä kun ehdin, sen reissun jälkee olis suunnitteilla meno lpr Jonetalle äiteekaa illasta. Se sai kämpän jeee! Auttelemaan mennään ja loppukuusta sit taas :)

Mut jo, semmone pläjäys nytte tähä hätää...

Nättei juttui ja äiteen korukutsut

Heipodej pitkäst aikaa taasen.

Ny aattelin ihan vaan laittaa kuvia ja vähän tekstiä. :---)

Eka ne nätit jutut!







Sit äiteen ekoilta korukutsuilta kuvia! Käytii Anttolan Villa Giisas (https://www.facebook.com/pages/VILLA-GIISA/329747479242). Porukkaa oli juuri sen verran että paikat täytty, jeij! :)






Kanttarelli kakku oli hyvvee niiku toi jälkkärikakkuki... :--)

Ihanat värit oli siellä. Ja tykkään kun on eripari tuolit!

perjantai 6. syyskuuta 2013

Ja niin loppui yksi luku mun elämäni kirjasta

Jep, mulla ei ole enää extraajan töitä. YT neuvottelut meni sit siihe pisteesee, ettei extraajia saa käyttää, kun äärimmäises tilantees ja pitää olla tutkinto... Jota tietenkään mulla ei ole.
Vaikken mä tehnyt kun pari tai muutamanki kerran kuukaudes niitä töitä, soli silti kivaa.
Mun työkuvaan kuului toises paikas tiskaus/salaattien teko/yms apuhommat ja toises tarjoilija hommat ni oli se kivaa. (joitteki mielestä paskahommaa)

Ehdin tekemään siinä työpaikas kuiteki päälle 2 vuotta niit hommia. Voih....

Mutta mikä oli kaikken parasta siinä työpaikassa? No se työporukka! Mä jään niin kaipaamaan niit juttui. Jokainen on tietysti omanlainen ja sekös oli parasta. 
Kaikkea uutta opin siellä ja oisin oppinu varmasti lisääkin. Mutta aina ei mene nallekarkit tasan.

Päätin, että täytyy ens viikolla ottaa kaik todistukset ja cv mukaan, ja lähtee näyttää naamaa jokases kaupungin kippokuppilas. Kunhan edes JOTAIN saisi. Mökkihöperöksihä täs muute tulee..

Ja nyt tämä mökkihöperö pelaa kaikki pelit naamakirjas lävite ja siirtyy laittamaan tiskikonetta täytee ja päälle....


maanantai 2. syyskuuta 2013

Omena oo, ompompoo

Kävästii Niilon kans eeeeeeerittäin pitkästä aikaa pikku lenkillä! Nyt alkoi taas liikunnan otto arkeen siis. Hiljaa hyvä tulee. Lenkillä bongattiin pien omenapuu, niin napattii siitä pari sitten mukaan kotiin. Vähä niikö omenavarkais ;---)


Nam nam, voi laittaa vaikka puuron sekaan! Itse ehotin omenapiirakkaa, mutta taidan luopua siitä ajatuksesta toviksi... :D

Mul on vähä viel motivaatio hakuses, mutta eiköhän se tästä. Samal kun potkin Niiloo persuksille potkin itteänikin. Pitäs vaa saada noustuu samaan aikaan aamul kun Niiloki, mutta turkane ku son vaikeeta... Sitten ei ole, kun on menoa johonki oikeesti. 

Mutta, ei stressiä. Stressin kans ei synny mittään tuloksia ainekaa!